pitkästä aikaa..

Nyt tiedän että blogillani on ainakin yksi lukija, pikkulintu oli laulanut ystävälle. kiva. kyllä mä tätä blogia kovasti ajattelen ja aina mietin kirjoittamista mutta ja niin edelleen....

ajattelen kovasti autolla ajamista oli niin pitkä tauko siinä ja nyt mulla on vihdoinki se läpyskä lompakossani väliaikainen paperinpala se vielä on mutta kohta käyn katsastuskonttorilla vaihtamassa sen ihka aitoon ajokorttiin, jei.
Veetin kanssa lähettii lauantaina kauppaan. Veeti sanoi: en äiti naksa kävellä voitaisko mennä autolla? ja niin me mentiinkin. olin ajanu ehkä pari sataa metriä kun veeti totes silmät nauraen: äiti, SÄHÄN OSAAT AJAA! lasten suustahan kuulee totuuden?
en malta odottaa että sunnuntaina haetaan veeti kotiin ja minä ajan. äijä saa levätä ja leikkiä magnuksen kanssa takapenkillä.

meillä oli viime viikon aaron koira hoidossa tai lomalla, se sulatti mun syrämen jotenki tykästyin siihen hurjasti. yhtenäkin iltana makasin sohvalla ja yhtäkkiä tuntui että joku tuijottaa mua. aaronhan siinä kertoi että keittiössä ois yks juttu, nousin ylös ja se meni edellä tuli heti katsomaan mikä mulla kestää..keittiössä meni jääkaapin eteen, avasin oven ja kysyin nakinko haluat? annoin nakin se katsoi mua tyytyväisenä. menin sohvalle makaamaan ja se tuli perässä viereeni nukkumaan. hän vain kertoi että anna mulle yks nakki ja sen jälkeen kaikki oli taas hyvin.

oltiin muuten aika riepuja tai veeti oli meistä se kaikkeista reppanin. meitä kiusas todella inhottava vatsatauti :(